lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kuukausi sitten sanoimme tahdon

"Voit valita tuhansista teistä.
Voit valita, ja voit erehtyä.
Kunhan vain valitset oikein 
mihin kohtaan, kenen syliin
painat lopulta pääsi."

-Tommy Taberman-

Kuukausi kulunut häistä. Näin ei varmaan useinkaan käy, että heti seuraavassakin kuussa 22 päivä on lauantai. :) Tasan neljä viikkoa sitten oli täydellinen päivä, jota olemmekin fiilistelleet kuluneen kuukauden aikana useita kertoja. Uskomatonta, että siitä on jo kuukausi! <3 Ei ole vielä ehtinyt olemaan päivääkään, että emme olisi puhuneet häistä tai häämatkasta. Yhdestä matkatoimistosta soitettiin tänään, että olen mukana matkalahjakortin arvonnassa! (en kyllä muistanut osallistuneeni, mutta vanhalla nimellä olinkin osallistunut). Toivottavasti onni osuisi meidän kohdalle. Voisi vetäistä ihan kepeesti vielä sellaisen häämatka osa. kakkosen. 
Täytyy myöntää, että tänään sain vasta karkkibuffan purkit viimeistäkin purkkia myöten pestyä. Muutamaan purkkiin jätin vielä lumihiutaleet paikalleen (lumihiutaleista lisää myöhemmin karkkibuffa postauksessa). Odotan jo kovasti, että saisin esitellä enemmänkin meidän häistä, mutta ne kuvat... 
Huomaan, että minuun iskee taas mieletön "tätä saatan tarvita vielä joskus" kohtaus.. Mistään häihin liittyvästä en haluaisi luopua ja kaikelle keksin jonkun käyttötarkoituksen. ;) Onneksi on jo osa tavaroista saatu sovittua uudelle omistajalle, ja sunnuntaina lähtee todennäköisesti ensimmäiset odottelemaan uusia häitä. :) Nyt vain tyhjentämään vierashuonetta häätavarasta, jotta saadaan vihdoinkin vierashuone taas takaisin siihen oikeaan tarkoitukseen. Tosin haluaisin tyhjentää koko huoneen kaikesta, ja heittää seinille uudet tapetit ja lattialle uutta laminaattia. Harmi vain, että vierashuoneen tavarat ovat niin vanhoja, että seuraava niiden paikka taitaa olla kierrätyskeskus tai kaatopaikka.


Mangomargarita. I like. <3
(Kuva yllättäen häämatkalta)

torstai 20. maaliskuuta 2014

Mutta mitä tapahtui varikolla..

Tästä ei kovin kummoista postausta saa aikaiseksi, mutta ajattelin vielä kuvia odotellessa postata meidän häiden varikosta (voisin kuvitella, että valokuvaajat eivät ole käyneet kuvaamassa vessoissa). Eli meidän häissä oli melkoisen kattava "varikko" nimeä kantanut huoltopiste. Purin tavarat korista melkein viimeisenä, joten en tästä aikaisemmin edes olisi voinut tehdä postausta. Oikeastaan mikään varikosta kadonnut ei yllättänyt, koska kyllähän sitä oli kerätty tätä huoltopistettä sillä silmällä, että varaudumme lähes kaikkiin pieniin vaivoihin, jotka voivat yllättää kesken juhlinnan. Melko vähällä olivat vieraamme pärjänneet. :)


Meidän varikko oli rakennettu sellaiseen tummaan neliskulmaiseen koriin, joten alhaalla kuva väliaikaisesta korista, jossa tavarat odottelivat meidän häitä. :) Harmillista, että varikosta ei ole yhtään kuvaa "tositoimissa". Ajattelin ihan tylysti vain listata, että mitä korissa oli, ja mitä korista oli tarvittu. Kuvassa oleva sisältö ei ihan pidä paikkaansa, joten korjaan sitä tuossa alhaalla.


Varikolta löytyi ja oli käytetty:

* Hiuslakka: Morsiankin tarvitsi hiuslakkaa varikolta. Uskoisin, että muutama vieras oli myös tätä käyttänyt, koska vessassa tuoksui usein hiuslakka. :) Kyseessä siis sellainen pieni pullo, jolla pärjättiin todella hyvin.
* Tamppoonit: Kukaan ei tarvinut, eli avaamaton paketti tuli takaisin kotiin.
* Siteitä: Noin puolet kulunut, joten oli tarpeen!
* Vanupuikot: Paketti oli avattu, mutta en lähtenyt laskemaan, että paljonko niitä oli kulunut. ;)
* Laastari: Avaamaton paketti, ei tarvittu.
* Rakkolaastari: Yksi kappale oli otettu paketista.
* Särkylääke: Kaksi kappaletta oli tarvittu 500mg Panadolia.
* Rennie: Unohtui siitä virallisesta varikosta! En tiedä, että olsiko joku tarvinut. 
* Käsirasva (pieni tuubi): Oli tarvittu.
* Sukkahousut: Ei tarvittu.
* 2 Kpl Kaalimadon kondoomeja, yksi paketti oli kadonnut, mutta ei tietoa, että käytettiinkö jo juhlahumussa. :D Toivon, että tuli tarpeeseen, mutta vasta häiden jälkeen. ;) Ps.. Nämä eivät olisi päässeet varikolle, mutta Helsingin häämessuilla oli kaalimadon esittelijä, joka nämä tyrkkäsi käteen. :P
* Hiuspinnejä: Kului paljon! Olisikohan paketissa ollut n.30kpl ja montaa ei enää paketissa ole.

Varikkoon oli tarkoitus sujauttaa myös lankaa ja neula, joka olisi ollut tarpeen ainakin silloin, kun mekkoni hieman repesi tyllistä. ;) Muuta en ainakaan muista, että varikolla olisi ollut. Hiusharja ja kampa oli mielessä ennen häitä, mutta eipä tullut enää ostettua erikseen.. Mietin myös jälkikäteen, että spary dödö olisi voinut olla yksi varikon jutuista? Ei sillä, että häissämme olisi hiki haissut. :D

Näin siis meidän varikolla. :)

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Päiväni prinessana osa.1

Sain tänään viestin valkuvaajalta/videokuvaajalta, että saamme pian kuvia ja videon, mutta videon kanssa onkin hieman ollut enemmän työtä. :) Hyväähän kannattaa odottaa, joten kaivoin oman kamerani, sekä kännykän albumeista kuvia morsiamen pukeutumisesta. Pahoittelen, että osa kuvista meni melko rakeisiksi, koska jouduin rajaamaan ympärilläni hääräävät ihmiset pois, sekä omat kasvot, koska pysyn ainakin toistaiseksi vielä näinkin "anonyyminä". Blogin pistäminen salaiseksi ei houkuttele, joten kestäkää minun kehnot muokkaukset. 
Tuntuu, että postaukset eivät nyt ihan kulje oikeassa järjestyksessä, mutta älkää antako sen haitata. En vain malttanut enää olla esittelemättä minun hääpukua, sekä asusteita. Seuraavassa postauksessa tulen todennäköisesti kertomaan hääviikosta, sekä päivä ennen häitä tapahtumista (päivä ennen tuli muutama muutos, sekä miehelle kiireessä välähdys peltipoliisista.. Onneksi selvisi pelkällä huomautuksella).
Hääpäivän aamusta tulee ehdottomasti oma postaus, koska se oli täynnä mielettömiä fiiliksiä, vaikka sainkin hääpäivänä nimityksen maailman rauhallisin morsian! 
Ehkä rauhallisuuteen vaikutti minun ja mieheni pitkä parisuhde. En vain keksinyt, että mitä minun olisi pitänyt jännittää. Ei ainakaan miestäni, koska tiedän hänen pitävän minusta juuri tällaisena kuin olen. En pitänyt häitä ennen mitään kuntokuureja, koska mielestäni se on tyhmää, jos ei ota kuntoilua häiden jälkeen elämäntavaksi. Minulla liikunta on kuulunut aina elämääni, mutta tästäkin huolimatta minullakin on heikot kohtani. :) 
Maailma ei kuitenkaan romahtanut mehevään finniin silmienvälissä juuri hääpäivänä. Mieheni ei kuulemma ollut huomannut koko finniä, vaan tokaisi rakastavansa minua, vaikka olisin astellut parvelta kymmenen finniä naamassa tai jätesäkkiin pukeutuneena.

Tästä pitkästä tarinasta päästään vihdoinkin hetki hetkeltä minun valmistautumiseen hääpäivänä. Pukeuduin juhlapaikalla parvella yhdessä toisen kaason, sekä meidän laulajan (ystävä) kanssa. Häämekon kanssa kaksi avustajaa oli juuri sopivasti, koska  yhden kanssa mekon pukeminen olisi ollut lähes mahdotonta muhkean helman takia.
Saavuin juhlapaikalle neuleessa, jossa oli todella iso pääntie, jotta hiukset eivät kärsisi vaatteiden vaihtamisesta. Neuleen lisäksi jaloissani oli rennot kotipöksyt. Pian juhlapaikalle saapumiseni jälkeen kaasot, pikkusiskoni, sekä äiti pukeutuivat omiin mekkoihinsa. Täytyy todeta, että jokainen oli kyllä onnistunut omissa mekoissaan täydellisesti! Heidän pukeuduttuaan oli aika sanoa heipat äidille ja pikkusiskolle. Tässä kohtaa toinen kaasoista kiikutti vieheet alakertaan, sekä teki todennäköisesti vielä viimeisiä valmisteluja. Kaaso joutui myös komentamaan innokkaimat vieraat takaisin bussiin! ;) 


Pukeutuminen aloitettiin sukkahousuilla ja vannehameella. Alusvaatteet olin pukenut jo aikaisemmin, joka olikin hyvä juttu, koska bändi oli vastapäätä parvella valmistelemassa heidän laitteitaan. Vannehameen alle sujautettiin sukkanauha, joka harmikseni oli niin iso, että en voinut pitää sitä jalassani. Sujatin sukkanauhan takaisin paikoilleen juuri ennen sukkanauhanheittoa. Sukkanauhan sai minun lapsuudenystävän mies, joten sieltä suunnalta odottelemme tietysti seuraavaa kutsua häihin.


Kaaso (isosisko) avasi pukupussin ja paljasti tuon täydellisen puvun. <3 Vitsit sitä hetkeä, kun sujahdin tuohon pukuun. Pukuun sujahtaminen onnistui ongelmitta, eikä meikki tai hiukset kärsineet sukelluksesta lainkaan. Pikainen suihkaus hiuslakkaa ja pukeutuminen sai jatkua.. 


Jos jotain olisin muuttanut puvussani, niin ehdottomasti tuon vetoketjun tilalle napit tai nyörit. Mekossani oli niin monta kerrosta tuota kangasta, että vetoketjua sai todella varovasti vetää ylöspäin. Eikä varovaisilla vedoilla mekon sulkeminen ollut ollenkaan helppoa. Onneksi kaasolla oli jäätävät hermot ja hän uskalsi vetää vetoketjun kiinni pelkäämättä, että se hajoaa. Onneksi Glamourissa vakuuteltiin, että vetoketju kestää, vaikka ei ole se parhain mahdollinen tämän mekon kohdalla. 


Tässä kuvassa mekon laahus on vielä nostettuna ylös. Vielä viiemeisiä asetteluja ennen mekon sulkemista. :)


Kengät jalkaan. Huomatkaa, että minun kenkäni vaihtuivat niistä ihanista näihin melkein yhtä ihaniin. En tosissaan olisi jaksanut kävellä 8cm koroilla koko iltaa, joten päädyin juuri ennen mekon lyhentämistä näihin 3cm korkoihin, jotka oli oikeasti todella hyvä päätös. Kengät eivät näkyneet koko juhlan aikana yhtä leikkiä lukuunottamatta, joten melko sama mitä mekon alla oli. 
Harmillista, että ostamamme kenkätarrat taisi jäädä kuvaamatta juhlan aikana. Miehen kengästä oli toinen "Game over" tarra kadonnut juhlien aikana, mutta minun "I do" komeilee edelleen kengänpohjassa.


Muutamia kuvia mekosta tähän väliin. Ylhäällä kuvassa myös kaason mekkoa. Kummallakin kaasolla oli samanlaiset mekot. Ihan täydelliset valitsivat. Täytyy sanoa, että vieraat olivat ymmärtäneet todella hyvin pukukoodin. Saimme ihastella mitä kauniimpia juhlavieraita! 


Alhaalla kuva, joka on otettu kaksi viikkoa ennen häitä. Sain ohjeeksi Glamourista, että mekkoa tulisi sovittaa vielä kaksi viikkoa ennen, jotta on aikaa korjata mekkoa, jos on päässytkin laihtumaan tai lihomaan. Mekko istui päällä edelleen hyvin, vaikka mekkoa oli pienennetty jo joulukussa!


Mekon lisäksi minulla oli sininen sukkanauha. Hiuksiin en laittanut mitään koristeita, koska se olisi todennäköisesti ollut jo hieman liikaa. Korviini valitsin ihanat Sassi- korun korvakorut, jotka ystäväni mies toimitti kaasolleni n.15 minuuttia ennen vihkimistä. Korvakorut saivat kaverikseen joululahjaksi saamani Kalevalan lumihiutalekaulakorun.


Hääpäiväksi en hankkinut laukkua, koska uskoin sen olevan melkoinen turhake. Tarkoituksenani ei ollut pitää mukana kännykkää, joka olisi ollut todennäköisesti laukun ainoa tavara. Juhlapaikan vessassa oli "varikko", joka sisälsi kaiken sen mitä laukku olisi todennäköisesti sisältänyt. Huulikiilto oli jemmassa parvella kameralaukussa, mutta arvatkaa vaan, että tuliko kiiltoa sipaistua edes hääkuvia varten. Onneksi hääkuvien aikana oli vielä meikit ojennuksessa. Tosin sitä ne oli kyllä vielä juhlapaikalta postuttuakin.
Ammattitaitoinen porukka oli ehdottomasti laittamassa minua valmiiksi hääpäivääni. Kiitos siis Hyvinkään Studio Lilian Marianne & Piia! <3 Kuvia kampauksesta, kynsistä ja mahdollisesti pieni pala meikkiä myöhemmissä postauksissa.

Haluatteko nähdä häämekkoni kuntoa häiden jälkeen. ;) Melkein tapahtui Trash the dress hääjuhlan aikana. Rakastan tuota mekkoa edelleen revenneestä tyllistä, todella likaisesta helmasta ja tällä hetkellä todella ryppyisestä ulkomuodosta huolimatta. Onneksi revennyt tylli ei näkynyt ollenkaan, ja kyseessä oli tosiaan noin 20cm laahuksen reunaa. Hups.. sanoi mies, kun juuri ennen häävalssia astui laahuksen päälle. Hetkeä myöhemmin laahus oli nostettu jo ylös valssin ajaksi. 

Jaksoiko kukaan lukea loppuun kilometripostausta? :)

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Lahjat

En ole saanut vielä valokuvaajilta kuvia häistä, joten kuvasin itse meidän saamat lahjat ja esittelen ne tässä postauksessa. Kutsuun olimme kirjoittaneet seuraavan tekstin: "Mukavinta meistä on nähdä teitä, mutta jos kuitenkin haluatte muistaa meitä: älkää tuoko tavaraa suotta, sitä kerätty on jo kahdeksan vuotta. Ihanaa olisi toisillemme antaa aikaa, ja lähteä kokemaan matkan taikaa." 
Suurin osa vieraista muistikin meitä meidän yhteiselle häämatkatilille, vaikka tärkeintä olikin että kaikki kutsutut vain pääsisivät paikalle. Teimme juhlapaikalle kuitenkin pienen lahjapöydän, johon sijoitimme myös jo aikaisemmin blogissa vilahtaneen puisen korttilaatikon. Selkeästi vieraat olivat vilkaiseet täältä blogista, että mitä rahan sijaan voisi tuoda, koska lähes kaikki jutut oli poimittu näppärästi tekemästäni kollaasista, jossa olin mahdollisia lahjoja miettinyt. :) 

 

Kamera (Canon E0S600D)


Viivi & Wagner Hääkirja


2 Kpl Viinilaseja


2 kpl tyynyliinoja + Viivi & Wagner kirja


Tommy Taberman viinilasit + Karahvi


Viiniä, kuoharia & suklaata


Lahjakortti Marimekolle (Tällä ostetaan ne Tuuli pussilakanat)


Puinen sydän (pääsi tänään seinälle)


Suihkuun uusi letku ;) (joku oli huomannut, että vanha "vähän" falskasi)


2kpl tiskirättejä, sekä sydämen muotoinen munan paisto juttu


Jääkaappirunoutta :) Hauska idea häälahjaksi

Näiden lahjojen lisäksi minä sain jo jouluna yhden lahjakortin erääseen kampaamoon/kauneushoitolaan. Hyödynsin lahjakortin näihin (turhaa tai ei, mutta olihan ne tosi nätit):


(Tosiaan irrotin kynnet lentokoneessa häämatkalta palatessa, koska en kuitenkaan olisi voinut geelikynsiä pitää töissä.. Ehkä kesälomalla uudestaan (?)). Sain kyllä muutaman katseen, kun nitkuttelin noita irti. ;) 

Heti häämatkalta palattuani nappasin käteeni meidän polttarikansiot. Hämmästelin taas kerran, että miten meidän kummankin polttarit olivat niin uskomattomat. Häissä selasimme jo kasioita, mutta minä en ollut huomannut viimeisellä sivulla olevaa runoa/ajatusta.. Tirautinhan taas kertaalleen yhdet kyyneleet:

"Kun istun sinun vierellesi en kysy en vastaa, sillä tiedät jo että pisaraakaan ei puutu.
  Olen kotona, riisun saappaani, olen pilven painoinen".

Edellämainituin sanoin päättyi minun polttarikansio. <3 Odotan jo kovasti, että saisimme pitää illanistujaiset, joissa voisi muistella häitä ja polttareita! Vielä kerran: mun polttarit oli ihan parhaimmat. Eihän tosin polttareilta olisi voinut muuta odottaa, koska mukana oli kaikki parhaimmat tytöt! <3 (yksi tytsy taisi puuttua).

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Paluu arkeen

Hääpäivä oli täydellinen. Täydellistä päivää seurasi useat erityisen ihanat päivät, nimittäin 12 päivää häämatkalla Thaimaan Phuketissa, sekä kaksi päivää Krabilla. Lähdimme heti sunnuntaina (23.2)  illalla kohti Thaimaata. Häämatkalta palasimme myöhään eilen (10.3)  illalla, joten blogi on pitänyt hääpäivästä lähtien täydellistä hiljaisuutta. Nyt kuitenkin pääsen vihdoinkin jakamaan myös teidän kanssa tuota ihanaa päivää. Vielä en ole suunnitellut, että missä järjestyksessä lähden purkamaan hääpäivää, mutta tähän postaukseen ajattelin raapaista pienen palan tuosta ihanasta häämatkasta. Tätä postausta tulee todennäköisesti seuraamaan postaus, jossa esittelen meidän häälahjat.


Täytyy todeta, että emme olisi voineet valita parempaa aikaa häämatkalle. Vielä vuosi sitten ajattelimme ettei matkan tarvitsisi olla heti häiden jälkeen, mutta onneksi mieli muuttui häiden lähestyessä. Marraskuussa varasin yövuorossa matkan, joka oli oikeasti ihan huvittava tapahtuma. Mies sai tietää nimittäin vasta seuraavan päivän iltana, että häämatka on varattuna. ;) Reaktio oli välittömästi todella innostunut! Meille tämä oli paras ajankohta häämatkalle.


Thaimaassa matkasimme Phukettiin Karon beachille. Karonilla asetuimme Hotelliin nimeltä The Access Pool Resort and Spa. Voimme lämpimästi suositella kyseistä hotellia Phukettiin matkaaville. Hotellin jokaisesta huoneesta oli suora käynti uima-altaalle, joka oli meidän mielestä tosi iso plussa. Hotellilta oli hieman matkaa rannalle, mutta matka taittui mukavasti jutellessa tai piipahtaessa kaduilla olevissa liikkeissä, ravintoloissa tai kojuilla. Karonin rannalla oli ainakin meidän loman aikana pieniä meduusoja, joten siirryimme ihan mielellämme käyttämään Tuktuk- takseja, jotta pääsimme kauempana olevalle Kata Noi rannalle. Kata Noi oli todella kaunis ranta, jonka läheisyydessä oli myös Wedding gallery! ;) Pitihän sitä käydä katsomassa, sekä ihastelemassa jonkun pariskunnan häävalmisteluja kauempaa. 




Käydessämme Krabilla matkustimme ensimmäisenä päivänä pitkähäntäveneellä Boda saarelle, ja toisena päivänä kävimme Railaylla. Krabille on ehdottomasti päästävä uudestaan, koska nuo saaret olivat ihan uskomattomia. 
Krabilla törmäsimme myös Phuketia enemmän erilaisiin eläimiin. Krabilla ollessamme näimme: apinoita, lepakoita, rapuja, erilaisia lintuja, liskoja, sekä tietysti kaloja. Loman aikana kävimme kokeilemassa myös snorklausta, joka oli todella hauskaa vaikkakin hieman vaikeaa.



Krabilla yövyimme Hotellissa nimeltä Cha Da. Hotelli oli muuten viihtyisä, mutta huoneisiin tuli todella karmea haju, kun ilmastoinnin joutui sammuttamaan lähtiessä pois huoneesta. Plussaa oli ehdottomasti todella upeat maisemat, kaikista ylin kerros ja uima-allas katolla. 
Matka Krabille taittui tosiaan veneellä. Veneellä Krabille meni noin kolme tuntia, jonka aikana pystyi ottamaan hyvin aurinkoa, sekä torkahtamaan hetkeksi (ainakin me torkahdimme). :D Matkustaminen Thaimaassa oli ihan törkeän halpaa, joten suosittelen ehdottomasti kaikkia hyödyntämään tämän matkallaan Thaimaassa. 




Ei varmaan yllätä ketään, että häämatka meni aivan liian nopeasti. Seuraavat postaukset sitten koostuvatkin meidän häistä. :) Toivottavasti saamme pian valokuvaajien ottamia kuvia, vaikka tuolla meidän häälahjaksi saamalla kameralla saakin tosi hyviä otoksia (tosin vielä tarvitsemme todella paljon treeniä kuvien ottamiseen). 


Ps.. Tänään oli ihana käydä postilaatikolla, kun sukunimi oli kirjeissä muuttunut. Kelakin muisti uudella kortilla. Ensi viikolla täytyy käydä vielä uusimassa ajokortti. Tästä se lähtee arki Herra "X":n vaimona. ;)