24

Tässä muutaman päivän aikana olen miettinyt sitä alttarin koristelua. Toisaalta vihkiminen kestää kuitenkin niin vähän aikaa, että mitään ihmeellisiä koristuksia emme ole ajatelleet. Juhlapaikan isäntä vinkkasi jo kesällä jonkinlaisesta vihkiryijystä, mutta en jotenkin ajatellut koko asiaa. Pitihän sitä googlailla vielä reilu kolme viikkoa ennen häitä, että millainen se vihkiryijy sitten on.
Vihkiryijyllä on siis arvokas tehtävä hääparin jalkojen juurella vihkitilaisuudessa. Häiden jälkeen ryijy ripustetaan kodin seinälle. Seinällä ryijy muistuttaa konkreettisella tavalla tärkeästä päivästä. Yhdestä tekstistä luin, että aikaisemmin ryijyn kutoi morsian itse tai hänen äiti (missä ihmeen välissä sitä olisi kutonut mitään ryijyjä). Kirkossa vihittävät parit käyttivät ryijyä jalkojensa alla, sekä juhlallisuuden lisäämiseksi että turvana pahoja voimia vastaan.
En kuitenkaan näkisi meidän seinällä mitään ryijyä, vaikka mummoni seinällä komeilee kaunein näkemäni ryijy. Ehkä miellän vain ryijyt jotenkin mummolaan sopiviksi. :)

Joskus ryijyjä on annettu hääparille lahjaksi, mutta tätä lahjaideaa varoiteltiin monella sivustolla, koska nykyään häälahjaksi saadut ryijyt päätyvät rullalla kaappin perukoille. Tänään mietinkin, että mahtaisimmekohan saada seurakunnalta lainaan jonkun vihkiryijyn, jolle voimme sitten polvistua? Äitini esitti mielestäni hyvä idean, jos emme mistään ryijyä saa. Hän ehdotti, että ostaisimme sellaisen perus nukkamaton tai vastaavan.. Menisikö se siitä polvistumiseen tarkoitetulta alustalta, jos ei seurakunnasta mitään lainaksi saa..

Miten te suhtautuisitte, jos kaveri tai sukulainen toisi häälahjaksi vihkiryijyn?

Ps.. Tänään jäljellä päiviä joulukalenterin luukkujen verran.

Onnenkyynelille

Meidät vihitään juhlapaikalla, joten pieniä järjestelyjä joudumme tekemään juhlatilaan, jotta vihkiminen onnistuu mutkattomasti. Lähinnä "alttarin" koristukset uupuvat lähes täysin, koska en oikein vielä osaa sanoa, että mitä haluaisin alttarilla olevan (todennäköisesti mennään hyvin pelkistetyllä tyylillä). Kuitenkin olen käyttänyt hetken aikaa niinkin pienen asian miettimiseen kuin nenäliinat ja niiden "tarjoilu".

Viime kesänä pyörähdin paikallisessa Tiimarissa, josta löysin harmaita nenäliinoja häihin sopivalla painatuksella ja yhdellä teemavärillä. Tosin näin jälkeenpäin ajateltuna lumihiutaleilla kuvitetut nenäliinat olisivat olleet täysin teemaan sopivat, mutta mennään harmailla liinoilla, joissa on pieniä sydämiä. Ainakin sopii tuohon ruukkuun hyvin, jos ei muuten.

Alkuun ajattelimme, että jokaisen vieraan paikalta löytyisi yksi nenäliina. Jossain kohtaa rupesi kuitenkin tuntumaan, että vieraiden paikalta löytyy ihan liikaa kaikkea sälää, joten ajatuksena on pistää naulakon läheisyyteen pieni pöytä, jossa on  tarjolla nenäliinoja, jotka jokainen voi halutessaan napata mukaan ennen vihkimistä. Tietysti todelliset itkupillit voi sitten santsata nenäliinoja pitkin iltaa, koska tässäkin ostoksessa kävi vähän niin, että koska kyseessä oli meidän Tiimarin viimeiset paketit näitä nenäliinoja, niin meillä on ne kaikki kymmenen pakettia, eli yhteensä 100kpl nenäliinoja.
Moni voi arvata, että nämäkin nenäliinat löytyivät Tiimarin alennusmyynneistä. ;) Harmillista, että enää ei ole Tiimaria, joten tänäkin perjantaina joudun vierailemaan Sinellissä, koska tarvitsen muutamia juttuja hääaskarteluja varten. Tosin samalla reissulla kotiutuu miehen puku (jännittävää).

Hamstrasin ennen Tiimarin lopetusta valkoisia kehyksiä. Muutamat kehykset ovatkin jo saaneet "tehtävän" meidän häissä, mutta nämä 18x14 kehykset oli vielä käyttämättä. Nopeasti klikkailin itseni tänne ja hyödynsin tuota samaa kuvaa, joka pääsi hetki sitten drinkkilippujen kuvaksi, tosin eri tekstillä (postauksen voit lukea täältä). Eihän jää epäselväksi, että mihin tarkoitukseen naulakoiden vieressä tönöttää kasa nenäliinoja?

Lupasin viime postauksessa paljastaa, että mikä oli se meidän ensimmäinen häälahja.. Kuvista ei ehkä vielä voi päätellä, koska treenailen lahjan käyttöä, mutta meille kotiutui järjestelmäkamera! Tuhannesti kiitos lahjasta (olivat taineet bongata toiveen täältä blogista). Nyt pääsee tallentamaan taas elämän tähtihetkiä ihan kunnollisella kameralla. :) Tähän loppuun vielä muutama otos lumispreijatuista kävyistä, sekä sormuksista jollain kameran lähikuvausasetuksella (kyllä tässä vielä harjaantuu ohjekirjaa lukiessa). ;)

Neljä viikkoa!

Pidimme eilen kaasojen, sekä bestmanin kanssa pientä hääpalaveria. Tosin tämä kerta taisi olla enemmänkin yhdessä olemista pienellä ripauksella häihin liittyviä juttuja, mutta mukavaa oli vaikka hääjutuista puhuminen jäi aikaisempia palavereja vähemmälle. Teimme aikataulua häitä edeltävälle perjantaille, hääpäivälle, sekä häiden jälkeiselle sunnuntaille. Melko tiukka aikataulu tulee porukalle, joka kulkee minun mukanani, mutta kyllä sitä hommaa riitti miehelle ja bestmanille vielä hääpäivän aamuksi, vaikka tarkoituksena on saada kaikki mahdollinen pois alta jo perjantaina. Mies ja bestman hoitavat hääpäivänä meidän koirat hoitopaikkaan, hakevat kukat samalla reissulla, sekä pystyttävät tienvarsikyltit. Mahdollisesti tienvarsikylttejä pystyttäessä he sytyttävät vielä ulkotulia, mutta todennäköisesti tämän jutun saan melko helposti delekoitua.
Minulla on onneksi perjantai täysin vapaata töistä, joten pääsen pakkaamaan autoa heti aamusta. Lehmonkärkeen suuntaamme todennäköisesti heti, kun vaan kaikki on pakattuna autoon. Pakkaamisen hoidan todennäköisesti pitkin häitä alustavaa viikkoa. Ihan fiksun näköinen suunnitelma oli keittiönpöydällä odottamassa tänään herätessäni.

(Eilen oli ihan mieletön auringonpaiste ennen "vieraiden" saapumista)

Eilen tapasimme myös meidän videokuvaajat. Tuli todella luottavainen fiilis siitä, että saamme riittävästi videokuvaa meidän häistä. :) Varmasti ihanaa katsoa sitten häämatkan jälkeen videota meidän häistä! Uskon, että olisimme katuneet, jos emme olisi ottaneet videokuvaajaa, joten suuret kiitokset kaasolle M, että hän suositteli kyseisiä videokuvaajia. Tärkeintä on saada videolla tietysti vihkiminen ja häätanssi. Toivon toki, että kaikki "ohjelmanumerot" tulevat videolle, mutta suodaan kuitenkin kuvaajille pieniä taukoja häiden lomassa. ;)

Häiden jälkeen ajattelin, että olisi kiva kutsua polttariporukat ja muuta häissä avustaneet henkilöt illanistujaisiin. Illanistujaisissa voisi sitten katsoa  häävideon, hääkuvat, häämatkakuvat jne.. jne.. Mieheltä sain huvittuneen ilmeen kertoessani, että olen ajatellut tekeväni sellaisen "häiden muistolaatikon". Mielestäni olisi kiva, että kaikki häihin liittyvä löytyisi yhdestä paikasta. Toki haluan paljon valokuvia hääalbumiin, eli ajatuksena ei tosissaan ole "kätkeä" häitä mihinkään laatikkoon.

Eilen ideoimme menu & ohjelmalehtisiä, jotka ovatkin heti seuraavana työnalla. :) Ihan simppeli idea, mutta tähänkin uskon saavani upotettua ihan mielettömästi aikaa (ja sitä pirun mustetta). Aikataulun kohdalla ajattelimme, että emme käytä mitään tarkkaa kellotusta esimerkiksi: "kello 19 häätänssi". Ajattelimme, että asiat ovat vain järjestyksessä, jossa ne tapahtuvat, mutta kellonajoilla ei hääpäivänämme ole mitään merkitystä. Oli nimittäin todella vaikeaa miettiä, että kauan menee ruokailuissa tai ohjelmanumeroissa. Varmasti tärkeimmät ajat ovat vihkiminen, josta "bileet" starttaavat, sekä juhlien päättymisen ajankohta (tosin nämä kaikki tulivat kyllä esille kutsussa ja infossa).

Seuraavan neljän viikon aikana, eli oikeastaan helmikuun aikana tapahtuu vielä seuraavia asioita:

(listassa ei ole hääpäivänä tapahtuvia asioita)

* Papin tapaaminen helmikuun 5. päivä.

* Miehen puku.

* Loput karkkibuffetin karkit (lumipallot, siniset mariannet)

* Kaakaota kiitoslahjoihin ja kiitoslahjojen tekeminen.

* Meidän pöytään tulevan "kyltin" askartelu.

* Valkuvien "tuunausta" tekstein.

* Soittolistan teko.

* Menu & ohjelmalehtisten teko.

* Pakkaaminen häitä ja hääyötä varten.

* Häämatkaa varten pakkaaminen ja pienien asioiden hankinta (lääkkeet, aurinkorasva).

* 17.2 käsihoito & Kynnet, sekä juurikasvun värjäys.

* Oksien värjäystä ja vielä pienen käpy erän spraymaalaaminen lumispraylla.

Näiden asioiden lisäksi pitää vielä treenata vihkimisen aikana esitettävien laulujen kuuntelua, koska se ei vielä onnistu itkemättä... Samoin mielikuvaharjoitusta siitä hetkestä, kun isä saattaa minut mieheni luokse (sekään ei tietenkään onnistu vielä 28 päivää ennen häitä itkemättä).

Ps... Saimme eilen ensimmäisen häälahjan. Siitä seuraavassa postauksessa. Vinkkinä kuitenkin, että jatkossa kuvia muualtakin kuin Pinterestistä. :) Tämän postauksen kuvat ensimmäistä lukuunottamatta Pinterestistä.

Girls night out!

Eilen lähdin yövuorosta tavalliseen tapaan yhdeksältä. Käytin koirat pikaisesti ulkona, ja liitin edelliseen postaukseen muutamat kuvat (jostain syystä en työpaikan koneella pysty kuvia liittämään ilman, että kuvat pomppivat ihan mihin sattuu). Postauksen julkaisun jälkeen lähdin nukkumaan noin kello 11. Pistin vielä korvatulpat korviin, sekä puhelimen äänettömälle, jotta voin nukkua mahdollisimman rauhassa iltaan asti ennen viimeistä yövuoroa. Muutaman tunnin nukuttuani heräsin siihen, että puhelin soi. Soittaja oli esimieheni, joka kertoi työpaikalla sattuneen onnettomuuden, jonka takia hän pyysi minua tulemaan töihin mahdollisimman pian. Kolmen tunnin unista huolimatta sain itseni melko nopeasti lähtövalmiiksi. Pukiessani kerroin miehelle, että töissä on sattunut onnettomuus ja minun tulisi mennä mahdollisimman pian avuksi. Mies kuunteli pokerinaamalla kertomustani auto-onnettomuudesta. Juoksin autolle, jolloin autoni takaa hyppäsi mielettömän metelin saattelemana minun POLTTARIPORUKKA! (Snif.. nyt itkettää).
Olin ajatellut aikaisemmin, että itken varmasti kun polttarini alkavat, mutta tämä oli niin mieletön yllätys, että en muutaman kirosanan jälkeen osanut tehdä muuta kuin hämmästellä ystävieni mieletöntä yllätystä. Olin nimittäin kuullut ainakin kolmen kaverini suunnitelmia juuri tälle viikonlopulle, sekä lohduttoman tarinan kaasoni perheen mahataudista. Työkaveritkin olivat tottakai juonessa mukana, jotta sain polttareita varten yön töistä vapaaksi. Ihan huikeaa. Miehenikään ei ollut ihan viaton, koska oli minun nukkuessani pistänyt puhelimeen äänet takaisin päälle.. Hyvät unenlahjat? ;)

Selvittyäni tästä mielettömästä yllätyksestä siirryimme meille sisälle. Mies naureskeli kavereilleni, että oli pokassa pitämistä, kun kiskoin vimmatusti vaatteita päälleni ja panikoin, että löydänkö oikeasta rampista "onnettomuuspaikalle". Lähdön hetkellä mies joutui menemään ulos, koska oli repeämässä nauruun. Hauskaa, että mieskin oli joutunut tekemään pieniä juttuja polttareiden eteen.
Tytöt olivat tehneet minulle polttarikirjan, jonka ensimäiselle sivulle minun tuli liimata kuva minusta ja miehestäni. Kuvan liimauksen jälkeen allekirjoitin polttarilupauksen. Tässä kohtaa tapahtui paljon pieniä juttuja. Söimme, minut meikattiin, sekä hiukset kiharrettiin ja kilistelimme lasillisilla kuoharia. :) Sain toki myös pakata itselleni mukaan vaihtovaatteita, sekä muutamia olennaisia juttuja esimerkiksi. vasaran ja vessapaperia. Vasara jäi käyttämättä, mutta vessapaperille tuli käyttöä.

Kotoa suuntasimme mitä omituisimpien tavaroiden kera läheiselle "hotellille". Kaverit nappasivat autoistaan pulkkia, laskettelulaseja, sateenvarjon jne.. "Hotellin" käytävällä oli vastassa lisää rekvisiittaa muun muassa aurinkotuoli ja rantasandaalit.
Ensimmäisenä tehtävänä oli suorittaa "Hottisbeibe" nimeä kantava tehtävä, joka tarkoitti boudoir tyyppisiä kuvauksia! (Niin mieletöntä!) Tytöt olivat nähneet ihan mielettömästi vaivaa ja pääsin toteamaan, ettei minun kavereilta puutu ainakaan  kekseliäisyyttä. ;) Nyt toivotaan, että mies ei tätä postausta ainakaan käy lukemassa (uskon, että ei koska liikaa tekstiä). :D Kuvaukset etenivät kuukausi kuukaudelta aina tammikuuntytöstä joulukuuntyttöön, ja mallina tietysti minä. ;) Oli pupunhäntää, lentoemännän asua, sekä Fifty shades of grey hepenettä naamioineen. Onneksi kaveripiirini koostuu lähes kokonaan hoitajista, joten vaatteiden vähyys ei todennäköisesti aiheuttanut pahoja traumoja. Miehelle kuvista teetetään kalenteri. ;) Aika kreisiä.

Kuvauksien jälkeen suuntasimme 30km päähän eräälle mökille. Mökille jätimme pikaisesti tavarat ja suuntasimme melkein heti läheiseen kaupunkiin. Kaupungissa suuntasimme Amarilloon. Amarillossa aloin etsimään erilaisia miestyyppejä. Piti löytää varattumies, insinööri, urheiluhullu, homo, mammanpoika, sekä muutama muu miestyyppi. Homoja ei löytynyt (!?!), mutta muuten taisimme löytää jokaiseen kohtaan kommentteja. Yllättävää oli, että ainakin eilen oli liikkeellä eniten miehiä, jotka tunnustivat olevansa melkoisia mammanpoikia. Liikuttavaa. Amarillossa tein pikaisesti myös runon minun miehelle, joka ei nyt aamulla luettuna ollut kyllä mikään paras taidonnäyte. ;)

Amarillosta ilta jatkui ravintola Haraldiin, jossa saimme syödäksemme ihan mielettömän hyvää ruokaa ja sokerina pohjalla polttarijälkkäri. Mitähän tuostakin jälkkäristä sanoisi.. Penisjädee, kyrpäkakku, kortsujätski. Hyvää se kuitenkin oli, vaikka syöminen piti tehdä ainoastaan suuta käyttäen. ;) Suoritin myös Haraldin viikinkikasteen, joka sisälsi kuvottavan makusta haita! Pokerinaamalla söin koko annoksen. ;) Haraldin jälkeen kävimme muutamissa baareissa. Kävimme myös laulamassa karaokea. Minulle oli valittu kappaleeksi melko vaikea Kaija Koo, mutta tästä "kostona" pistin polttariporukan laulamaan Siideripissistä.

Baarien jälkeen lähdimme kohti mökkiä. Mökillä nautimme juustoja, keksejä, viinirypäleitä, sekä viiniä. Löytyihän mökiltä myös suosikki karkkejani (sinisiä marianneja, merkkareita ja aakkosia). Hetken istuttua oli aika morsiussaunan. Sain perinteiset jauhot, suolat ja kananmunat pikkusiskoni toimesta päälleni. Saunassa odotti tietysti havut muistuttamassa avioliiton mahdollisista ongelmista/vastoinkäymisistä. Muutama seurueesta siirtyi saunan jälkeen nukkumaan, mutta minä ja pari muuta istuimme vielä "hetken". Maltoimme mennä nukkumaan kellon lähestyessä viittä aamulla. Aamulla aamupalan jälkeen pakkasimme, ja jokainen lähti kohti omia kotejaan. Tässä kohtaa pystyi helposti toteamaan, että "väsynyt, mutta onnellinen". :)

Koko päivä oli ihan mieletön. Edelleen ihan ällistyneenä kirjoitan tätä postausta. En kyllä uskonut vielä aamulla, että kirjoitan melkein välittömästi tämän postauksen, mutta eihän tuosta illasta halua unohtaa hetkeäkään! <3 Tulihan polttareissa kerrottua sitten tästä blogista koko porukalle, joten vielä tätäkin kautta kaikille tuhannesti kiitoksia ihan parhaimmista polttareista! Melkein pelottavaa, että kuinka hyvin kaverit tunsivat minut. Tunsin minäkin kaikki kaverit 100% oikein sellaisesta vihjetehtävästä.

Pahoittelut kirjoitusvirheistä, mutta kahden vuorokauden unisaldo on alta kymmenen tuntia, joten annettakoon virheet anteeksi. :) Voisin elää polttarit uudestaan ihan milloin vaan! Jäiköhän jotain kertomatta..? Asujahan oli vaikka kuinka, koska kuvauksien aikana vaihdoin vaatteita 12 kertaa! Muuten ilta meni tuollaisena "viikinkimorsiamena". Ihana puku! Ja oli mahtavaa, että minut meikattiin ja hiuksetkin kiharrettiin, joten todella luksusta oli koko polttaripäivä. Kiitos tytsyt, teitte mun polttareista just parhaat. <3

Niin sanoinhan jo.. KIITOS!

(Kuvista kiitokset pikkusiskolle)

Viisi viikkoa

Viisi viikkoa jäljellä. Tähän aikaan viiden viikon päästä olen todennäköisesti pian poistumassa kampaajalta. :) Mieletöntä, että muutamaan hassuun viikkoon mahtuu monta mahtavaa juttua. Ensi viikolla kaasot ja bestman tulevat käymään. Ajatuksena on käydä ainakin aikataulua lävitse, sekä muutamia häihin liittyviä juttuja. ;) Toivottavasti nyt vain kaikki pysyvät terveinä, koska ainakin bestman on kipeänä ja toisen kaason perhe sairastaa mahatautia. Toisaalta he ovat todennäköisesti terveitä sitten hääpäivänä. Pitäisikö heittää toive ilmoille, että saisimme miehen kanssa flunssat vaikka ensi viikoksi tai sitä seuraavaksi. Kuinkakohan todennäköistä on olla kipeänä omana hääpäivänä? Toinen mitä pelkään on armoton finni keskellä otsaa tai huuliherpes.
Tänään saimme kaksi vierasta lisää ilmottautuneisiin vieraisiin. :) Jännittävää, että miten tipotellen ihmiset ilmottautuvat. Kutsujen päästyä perille tuli heti sellainen 20 henkeä, mutta sen jälkeen on muutaman päivän välein tullut tasaisesti yhtä/kahta vierasta lisää. Tosin en muista, että olisin itse häävieraana heti ilmottautunut. Jatkossa kyllä ilmotan heti, koska tämä odottelu on melko raastavaa. Vaikka eihän se määrä vaan laatu. ;)

Meille sattui miehen kanssa melko huvittava juttu tuossa pari päivää sitten. Olen puhunut häämatkasta muutamalle tutulle. Matkaa etsiessä joku lento lähti kello 03.00 yöllä, ja jostain ihme syystä se aika oli jäänyt mieleen. Onneksi mies tarkasti, että meidän lento lähtee muutamaa tuntia aikaisemmin. :D Olisihan tuo varmasti selvinnyt siinä kohtaa, kun lippuja tulostetaan. Pikkasen olisi voinut harmittaa, jos myöhästyisi omalta häämatkalta.

Häämatkalle olemme miettineet muutamia juttuja. Esimerkiksi minua kiinnostaisi ottaa epävirallisia hääkuvia rannalla. Mietimme, että valokuvia olisi kiva sitten hyödyntää kiitoskorteissa, koska häälahjaksi toivoimme häämatkabudjettiin "täytettä". Toki kiitoskorttiin tulisi joku talvinen otos ihan oikeasta hääpäivästä, mutta kuva häämatkaltakin olisi aika kiva. Tämä saattaa jäädä kyllä ihan vain haaveeksi, mutta katsotaan. Vaatteiksi kelpaisi ehkä ihan vain kevyt valkoinen mekko, ja miehelle valkoinen kauluspaita ja shortsit. :) TTD- kuvat olisi myös ihana toteuttaa, mutta en uskalla ottaa sitä riskiä, että häämekko menisi pilalle. 

Tuunailin tuossa vapaalla ollessani muutamia valokuvakehyksiä. Haluan nimittäin, että muutamista kuvista selviää hetki, jolloin kuva on otettu. Onneksi meistä on ehtinyt kertyä paljon valokuvia näiden kahdeksan vuoden aikana, koska valokuvia tulee todennäköisesti ainakin siihen karkkibuffettiin, sekä yhdelle seinälle mahdollisesti narulle ripustettuna tai kehyksissä.
Vielä pohdin, että raaskisimmeko laittaa meidän yhteisen albumin vieraiden nähtäville. Pelkään vain, että albumin päälle kaatuu jotain. Kyseisessä albumissa on nimittäin minusta, sekä miehestäni valokuvia ihan syntymästä parin vuoden takaiseen. Ehkä ensi kesänä saan taas päivitettyä sitä albumia uudemmilla kuvilla (en edes kuvittele ottavani sitä tehtäväkseni ennen häitä). Tuleeko teidän häihin paljon valokuvia?

Kuvituksena Pinterest kuvia.. :) Seuraavaksi tartun varmaan meidän vieraslajojen pariin. Kaakaota ja vaahtokarkkeja. <3 Meillä tosin kaakao ja vaahtokarkit tulevat todennäköisest pusseihin, mutta en poissulje tuota purkki ideaa, koska tiedän yhden paikan josta saattaisin saada noita purkkeja edullisesti. Katsotaan. ;)

Kukkia, yksi pappi, ruokaa ja koristeita

Tänään sain hoidettua paljon asioita. Tosin istuin näiden asioiden takia ihan luvattoman paljon tietokoneella, sekä puhelimessa. Sovin kukkakaupan kanssa aikataulusta hääpäivänä, sekä varmistin kukkakimppujen, vieheiden ja rannekukkien määrät. Meidän häissä tullaan näkemään valkoisia liljoja, neilikoita ja todennäköisesti orkideoja (kaikki nämä valkoisena). Toivoin omasta kimpusta todella pelkistettyä, koska en näkisi minulla mitään hirveän isoa ja värikästä kimppua. Mietin vielä liljojen, sekä callojen (kirjoitetaankohan se noin) välillä. Alhaalla olevassa kuvassa on muuten kiva kimppu, mutta haluaisin ihan pelkän lilja kimpun.. Tuolla seassa taitaa olla ainakin niitä calloja.

Tämä alhaalla oleva on lähellä sitä mistä tykkään, mutta jos  tuossa olisi vain niitä liljoja. :) Tosin tässä kuvassa nuo callatkin on tosi kivat. Miesten vieheisiin tulee perinteisesti neilikat. Miehelleni valkoinen ja isälleni, sekä bestmanille vaaleansiniset. Sulhaspojille kukkakauppias ehdotti jotain minineilikoita vaaleansinisinä. :) Kuulosti hyvältä. Kaasoille tulee rannekukat, mutta todennäköisesti orkideoista (?). Vielä jäin miettimään, että hankimmeko vielä muutamat rannekukat äideille, sekä pikkusiskolleni. Olisihan se kiva, jos sisaruksilla olisi jotain yhtenäistä, mutta sitten noita vieheitäkin tarvitsisi vielä kolme lisää. Lupasin käydä vielä lähempänä häitä kukkakaupassa, joten muutamat pienet lisäykset ehtivät hyvin mukaan. Kukkakaupassa totesivat minun olevan todella hyvään aikaan liikkeellä (tosin kävinhän jo marraskuussakin samaisessa liikkeessä näyttäytymässä ja kertomassa hääpäivän). 

Tänään puhuin myös meidän papin kanssa ensimmäistä kertaa. Vaikutti tosi hyvältä. Pappi kysyi muutamia kysymyksiä, sekä esitti omia ideoitaan, koska on aikaisemminkin vihkinyt muutamia pareja meidän juhlapaikalla. Tässä kohtaa on pakko todeta, että pappi kehui juhlapaikkaamme yhdeksi kauneimmaksi, jossa voi talvihäitä viettää. Pienetkin epäilykseni juhlapaikan sopimisesta vihkimiseen kaikkosivat tuon puhelun jälkeen. Saimme myös muutaman "kotitehtävän". Pääsemme pohtimaan mieheni kanssa meidän historiaa, sekä asioita jotka toivomme tulevan esille papin puheessa. Pappi pyysi myös miettimään, että mitä asioita erityisesti arvostamme toisissamme.

Sovimme puhelimessa hieman vihkimisen kulusta, mutta näistä vielä tarkemmin sitten, kun tapaamme papin kanssa helmikuun alussa. Puhelun jälkeen vietin ehkä elämästäni eniten raamatun parissa (jos ei rippikoulua lasketa). Yritin etsiä sopivaa kohtaa raamatusta ja todennäköisesti sen löysinkin. Nyt vain mietityttää, että kenet valitsemme lukemaan tämän kyseisen kohdan. Kummankaan vanhemmat eivät varmasti pysty lukemaan tekstiä, mutta ehkä joku meidän sisaruksista sopisi hyvinkin tekstin lukijaksi. ;)

Kaikkien näiden puheluiden lomassa ehdin myös käydä melko vilkasta keskustelua sähköpostin välityksellä. Päivän aikana sain vahvistettua sähköpostilla meidän menun, joka oli ollut jo todella pitkään  "melkein valmis". Hintaakin saimme viilattua meille sopivaksi, joten nyt vain tekemään menu, sekä ohjelmalehtisiä (ideoita otetaan vastaan, koska oma pää lyö jo ihan tyhjää). Menusta tuli mielestäni melko monipuolinen. Löytyy kalaa, härkää, sekä kanaa. Tuhdimpien ruokien lisäksi on useita salaatteja, sekä juustoja. Pääruoaksi valikoitui Burgundinpata, jonka luulisi maistuvan ainakin, jos on pakkasta. 

Kaikkien näiden asioiden lisäksi minun oli tarkoitus postata eilisestä illasta, jolloin testasin erilaisia asetelmia, mutta nyt ei enää riitä energia kuvien muokkaamiseen. Alotin kyllä jo postausta sillä, että lisäsin kuviin numeroita, koska haluan teidän mielipiteitä eri asetelmista. :) Tuossa kuvassa siis numero 4.

Pöytiin tulee tuollaisten lasien päälle kynttilöitä, sekä mahdollisesti käpyjä, timantteja ja confetteja. Mietin hetken, että havuja, mutta se olisi ollut ihan liikaa. Todennäköisesti keskimmäisiin pöytiin tulee nuo isot lasialuset ja reunoihin sitten pienille alusille pienempi asetelma kynttilöitä ja jotain muuta.. Meidän pöytään tulee ihan omat jutut, mutta kaikista näistä myöhemmin lisää. 

Tässä kohtaa tuli mieleen sanonta, että "laiska töitään luettelee", mutta ehei en tosissaan ole laiskotellut, vaikka tästä melkoinen "tänään tein" postaus. ;) 

Käytä hääpukuasi -päivä

Tänään vietetään ensimmäistä kertaa Käytä hääpukuasi -päivää. Hääpukuaan voi käyttää päivän aikana yksin kotona, järjestää ystäville teemakutsut tai olla puku päällä päivän töissä ja käydä vaikka kaupassa. Päivä on tarkoitettu kaikille naisille, ei vain naimisissa oleville, sillä puvunhan voi hyvin myös vuokrata tai lainata. Kuinka moni on ajatellut pukeutuvansa tänään hääpukuun?

Itse odotan jo malttamattomana, että pääsisin sovittamaan hääpukuani. Ehkä tänään pukeudun vielä ennen viimeistä sovitusta häämekkooni? ;) Tosin itse en kyllä uskaltaisi mekkoni kanssa kauppaan tai töihin. Mielenkiintoista nähdä, että olenko vielä parin viikon päästä samoissa mitoissa. Kuinkakohan usein käy niin, että morsian pääsee laihtumaan tai lihoamaan juuri ennen hääpäivää..? 

Olisi melko karua, jos ei mahtuisikaan hääpäivänä mekkoon. Mekon pienentäminen on varmasti suurentamista helpompaa, joten täytyy pitää nyt todella tarkkaan huolta siitä, ettei tule herkuteltua ihan turhuuksia. ;)

Löysin muuten yhden aika ihanan Tommy Tabermanin ajatukseen:

"Kaikkea ei voi kokea, joten on keskityttävä olennaiseen. Ja jokaisella meillä on oma olennaisensa."

Vieläkään en ole keksinyt aforismeille/ajatuksille mitään virkaa meidän häissä. Ehkä ne tulevat niihin vieraslahjoihin.. Ehtiihän tässä. ;)

Meikki & Kampaus

Tajusin, että en ole miettinyt vielä ollenkaan häiden meikkiä. Voi toki johtua siitä, että käytän yleensä melko maltillisesti meikkiä, mutta korostan silmiä kuitenkin päivittäin, jos siis on meikillinen päivä. :) Yleensä normi päivänä pistän kasvorasvaa, meikkivoidetta tai BB-voidetta ja toisinaan käytän näiden lisäksi puuteria. Pienet finnit tai näpyt peitän peitepuikolla. Kulmat rajaan hennosti, mutta ihan vain siksi, että muuten kulmat on tosi hassun malliset ja todella näkymättömät. Poskissa minulla on lähes aina poskipunaa, ja huulille sipaisen useimmiten huulirasvan lisäksi pientä punaa tai kiiltoa. Silmissä minulla on useimmiten hennot rajaukset, sekä useimmiten kahdesta kolmeen luomiväriä, sekä ihan parasta ripsiväriä, joka oikeasti pidentää ja taivuttaa ripsiä.
Hääpäivänä haluan normaali meikin vahvempana, mutta ei kuitenkaan niin vahvana, ettei kukaan minua tunnista. :) Oma suosikkini on tuo ensimmäisen kuvan silmämeikki. Huuliin ajattelin jossain kohtaa haluavani melko punaista huulipunaa, mutta nyt olen vakuuttunut siitä, että haluan aika hailakkaa punaa, joka sopii vuodenaikaan. Voisi liikaa viedä huomiota täysin punaiset huulet.

Hiuksista olen puhunut aikaisemminkin. Haluan ehdottomasti, että pitkät hiukseni ovat auki. Jos minulla olisi lyhyemmät hiukset, niin saattaisin haluta nutturan, mutta nutturoille en ole tällä kertaa antanut ajatustakaan. Suunnittelimme kampaajani kanssa, että hiukset laskeutuisivat toiselle puolelle kauniisti. Mahdollisesti hiukset kulkeutuisivat sivulle jonkinlaisen letityksen avulla (olihan vaikeasti selitetty). Varmasti julkaisen täällä blogissa kuvia häistäni, joten ehkä tuo hius asia aukeaa silloin parhaiten. Otin kuitenkin tuolta muutaman kuvan kampauksista, jotka ovat lähellä sitä mitä tahdon. 

Ylhäällä oleva kuva on ollut täällä blogissa joskus aikaisemminkin. Edelleen tykkään kovasti siitä, että hiukset laskeutuvat toiselle puolelle päätä melko rentoina kiharoina. Minulla on varattuna kampaaja, sekä meikki samasta paikasta (eri ihmiset tekevät), joka ehdottomasti helpottaa hääpäivän aamun aikataulua, joka on melkoisen napakka. Hääviikolla minulla on myös kynsien huollattaminen (tätä en olisi vuosi sitten uskonut). Toivottavasti saadaan ihanan talviset kynnet. Todennäköisesti ihan geelilakkaus, mutta katsotaan mihin sitä oikein vielä hurahtaa. ;)
Nyt täytyy ottaa noiden harrastuksien kanssa melko varovasti, koska en halua, että mistään kahvakuulasta on mustelmia ranteissa. Todennäköisesti minulla sattuu juuri häiden alla jokin haaveri. :D Tai sitten naama kukkii ihan mielettömästi tai iskee jokin mieletön koko vartalon ihottuma.

Ylhäällä olevassa kuvassa tuo letti lähtee tosi kivasti kulkemaan todennäköisesti ympäri pään, mutta itse haluaisin tuon letin kulkevan toisella puolella siten, että kiharat laskeutuvat sitten rennosti toisen olan yli.. Onkohan se edes mahdollista. :D Noo.. Onneksi kampaajani suunnitelmat vaikuttivat tosi hyviltä, joten kyllä se kampaus varmasti tulee olemaan ainakin tosi lähellä tai vielä parempi, kuin mitä odotan. :)

(Ps.. pahoittelen, että minulla ei ole noista kuvista tietoa, että mistä ovat.. Ovat nimittäin olleet jo pitkään tuolla kansiossa työpöydällä. Poistan kuvat välittömästi, jos loukkaavat jotain).

Muovisia "jäälyhtyjä"

Postasin joskus aikaisemmin muovisista jäälyhdyistä. En sen koomin etsinyt "jäälyhtyjä", mutta tänään törmäsin kyseisiin lyhtyihin ihan omassa kotikaupungissani! Alkuun ajattelin, että muoviset lyhdyt eivät voi näyttää millään tavalla aidoilta jäälyhdyiltä, mutta lyhtyä testatessani pääsin toteamaan, että muoviset lyhdyt korvaavat näillä keleillä oikeat lyhdyt melko hyvin (tosin tänään -15 astetta toista päivää, joten ehkä ne oikeatkin lyhdyt voisivat onnistua). Voisikohan näitä lyhtyjä ajatella ollenkaan meidän häihin? Mielestäni näyttäisi ihan mahtavalta sellainen jäälyhdyistä tehty kuja. :)

Pakko tässä kohtaa laittaa kuvaa lyhdystä ennen käyttöä:

Melko järkyttävä kapistus, mutta...

Kyllähän se ihan oikeasta jäälyhdystä menee? Voisitko ajatella omiin häihin muovisia jäälyhtyjä, jos ei oikeiden jäälyhtyjen tekeminen ole mahdollista? Ainakaan näitä lyhtyjä ei ole hinnalla pilattu. Täällä näistä lyhdyistä "joutui" pulittamaan vaivaiset 1.90€, joten melko pienillä kustannuksilla tästäkin pääsisi. Lyhdyn sisällä minulla on sellainen pieni lyhtykynttilä, mutta sellainen hieman isompi öljykynttilä (ulkokäyttöön) voisi näyttää vielä paremmalta. Toki mitään isoa roihua ei tuon sisällä voi polttaa, koska muovi saattaisi sulaa tai tummua.

Jäälyhtyjen lisäksi haalin tänään toivottavasti viimeisiä valkoisia kynttilöitä meidän häihin. Nyt meillä on runsaasti pilarikynttilöitä useassa koossa, joten huomenna pääsen testaamaan ideaa pöytäkoristeista ja kattauksesta. :) Täytyy olla erityisen iloinen siitä, että menemme naimisiin helmikuussa, koska nyt on ihan mahtavia tarjouksia kynttilöistä ja valosarjoista! 

Valosarjatkin on päässyt testaukseen, koska tänään kävin keräämässä mummoni metsästä oksia. Näin 40 (!!!) päivää ennen häitä voin todeta, että kotimme näyttää enemmän häätavaroiden varastolta, kuin kodilta. ;) Nytkin tuossa vieressä tönöttää iso maljakko täynnä oksia.. Makuuhuoneessa on rahin päällä kaikki valkoiset kynttilät, hääkengät laatikossa, sateenvarjo nurkassa, kehyksiä, valosarjoja, pahvilaatikoita (sisältää kaikki koristeet). Keittiössä yksi hylly on täynnä karkkibuffetin karkkeja. Ja onhan meidän vaatehuoneestakin yksi kaappi kokonaan minun häämekolle. ;) ...Niin ja ne lukuisat karkkibuffan purkit ja muut maljakot.. Odotan sitä hetkeä, kun nämä kaikki on nätisti pakattuna meidän autoon, ja eteisessä on meidän matkalaukut odottelemassa häämatkaa. 

Sinun Ikuisesti blogi arpoo!

Arvontaan voit osallistua täällä.

-Kutsut-

Varhain keskiviikkona odottelin, että posti aukeaa. Vein nimittäin postiin ison kangaskassillisen kutsuja, joiden oli määrä tavoittaa vieraat torstaina. Jotain hämärää tapahtui postissa, koska kutsut olivat osalla kutsuttavista torstaina ja osalla vasta perjantaina. Pienoinen pettymys ykkösluokanpostimerkkeihin, koska tottakai tässä kohtaa kävi vielä niin, että esimerkiksi minun äitini ja pikkusiskoni saivat eri päivinä kutsut (onneksi pikkusiskoni otti asian tyynesti ja malttoi odotella vielä perjantain postia). ;) Torstaina meidän häihin tuli muutamia ilmottautumisia, sekä kehuja kutsuista, sekä kiitosta selkeästä infosta! (Kyllä oli hymy herkässä torstaina). Itse tosin pelkäsin koko torstain, että joku kutsuttavista soittaa, että kutsun "sivut" on liimautuneet yhteen. :D En olisi uskonut, että näiden kutsujen tekemiseen uppoaa 3 ½ liimapuikkoa, joten sivujen liimautuminenkin olisi ollut ihan mahdollista tuolla liiman määrällä mitä näihin kortteihin upposi.

Siirsin hetki sitten kuvia korttien askartelun varrelta, joten luvassa paljon kuvia. Muutama kuva on varmasti vilahtanut jo täällä blogissa, koska onhan näiden korttien askartelu aloitettu heinäkuun helteissä. :) Ihan mieletöntä, että kutsut ovat jo vieraiden käsissä. :) Kutsuja oli ihana suunnitella, ja muuttuihan tuossa vuoden ensimmäisinä kuukausina tummansininen korttipohja täysin valkoiseen. Tummansininen oli nimittäin aluksi aika vahvana vaihtoehtona häiden "pääväriksi". Jossain kohtaa tummat värit alkoivat tuntumaan liian synkiltä ja kesästä asti olemmekin haalineet kasaan "tavaroita"/materiaaleja, jotka ovat valkoisia, harmaita tai vaaleansinisiä. Lumihiutaleita tullaan näkemään meidän häissä useissa eri kohdissa. Lumihiutaleet tulivat luontevasti tuon kutsukorteissakin olevan lumihiutalenauhan vuoksi.

Ylhäällä oleva kuva on otettu kortista silloin kesällä, eli tuohon kohtaan jäimme. Talvea lähestyessä sain inspiksen liimailla tuota nauhaa kortteihin, joka osoittautui oletettua hankalammaksi. Onneksi ei vielä ollut ihan hirveä kiire, joten sain rauhassa laitella nauhoja kutsuihin. Tosin muutamaa korttia en voinut lähettää sen takia, että nauhat olivat aivan vinossa. :D Onneksi ahkeroimme kesällä kutsuja sen verran, että muutaman kortin hävikki ei haitannut. 

Eli tässä kohtaa näettekin oikeastaan kutsun kannen. Kutsun kanteen leikkasimme tuon neliön pahvista, jonka päälle tuli sellaista kiiltävää paperia. Neliö on sellaisilla pienillä liimatyynyillä tuolta ylä- ja alanurkista siten, että nauhan pujottaminen oli mahdollista. Muutenhan tuohon neliöön tuli samaisilla liimatyynyillä tuo sydän ja teksti "Kutsu", sekä nuo perinteiset sormustarrat.

Ylhäällä vielä kuvaa hieman kauempaa kortista tuossa kohtaa, kun nauha on pujotettu korttiin ja pyrkimyksenä saada nauhat edes lähes samaan linjaan. ;) Voitteko uskoa, että tuollaisen nauhan leikkaamisesta tulee sellaista aivan pientä pölyä ihan törkeästi! Jouduin aina kesken askartelun pestä käsiä ja pöytää, koska muuten pölyä olisi ollut ihan jokapuolella. Nauhaa jäi yli kaksi kokonaista rullaa, joten vielä niille yritämme keksiä jotain käyttöä sitten hääjuhlassa tai kiitoskorteissa.. 

Tässä kuvassa huomaakin hyvin, että nauhat lähtivät repsottamaan tuolta kortin reunasta. Onneksi niitä pystyi vielä fiksailemaan, kun nauhat olivat ensimmäisestä liimauksesta kuivuneet. Tässä kohtaa olin jo melko tyytyväinen, koska enää ei puuttunut kuin kutsun tekstin liimaus ja infon taittelu kutsun sisään, sekä osoitekorttien leikkaaminen ja liimaus.

Pitihän sitä ikuistaa jokainen hetki kutsukorttien parissa. ;) Tuo kasa on vielä ihan pieni siihen nähden kuinka paljon kaikkea roskaa ehti syntyä. Näköjään tässä kohtaa menossa jo toinen liimapuikko. Tajusin jossain kohtaa, että en ollut missään kohtaa laskenut, että riittääkö tuo nauha edes kaikkiin kortteihin. Voitte varmasti uskoa, että pieni jännitys oli tässäkin kohtaa mukana, kun nauhat rupesivat hupenemaan. 

Eiköhän näistä kuvista saa jo ihan hyvän käsityksen siitä, että miltä meidän kutsut näyttivät.

Kutsukorin infosta teimme sellaisen melko rennon, mutta kuitenkin sellaisen, että siinä tulee ilmi kaikki olennainen. :) Kutsukortit sujahtivat valkoisiin kuoriin ja osa vieraista sai sen perus "tahdon" postimerkin ja isovanhemmat, sekä vanhemmat postimerkin minusta ja miehestäni lapsena. :) Omakuvapostimerkki keräsi paljon kehuja. 

Ja vielä loppuun pakko vilauttaa ne omakuvapostimerkit. Suosittelen ehdottomasti näitä ainakin vanhemmille, isovanhemmille ja sisaruksille. :) Mietimme, että ne kaikista läheisimmät osaavat arvostaa tätä pientä panostusta heidän korteissaan. Ja tämähän osui täysin oikeaan. Kaverit tai serkut tokkopa säilövät postimerkkiä, jossa me olemme lapsina (tai mistäs sitä tietää)..

Seuraavaksi sitten suunnittelemaan kiitoskortteja. ;) Mietittiin miehen kanssa, että miten olisi omakuvapostimerkki hääkuvasta? Pihistetäänkö vai panostetaanko? Se menisi kyllä todennäköisesti kaikille vieraille. 

Drinkkilipuista ja kutsun infosta

Tänään ahkeroimme mieheni kanssa viimeiset osoitteet kutsuihin, jotta saamme kutsut ensi viikolla "postipojan" kannettavaksi. Voin kertoa, että jouduin hieman hellittämään tämän perfektionisti luonteeni kanssa. Mieheni vakuutteli, että eivät ne vieraat sitä osoitelappua tarkastele vatupassilla, taikka huomioi kutsukorttien narujen hieman vinoa linjaa (toivottavasti). :D Huomasin myöskin, että liimaukset ovat osassa korteissa pettäneet, mutta pienellä fiksauksella siitäkin selvittiin. Pitää pitää mielessä, että emmehän me tavoitelleet korteissa mitään kutsukorttifirmojen tasoa, vaan kauniita itsetehtyjä kutsuja. Mielestäni onnistuimme kutsuissa hyvin ja odotankin jo, että pääsen niitä vilauttamaan täällä blogissa.

Kutsukortit sisältävät virallisen kutsun, sekä infon. Info oli mielestäni todella vaikea rakentaa, mutta se on nyt tuon näköinen kun on. Tosin tänään huomasin meidän infossa pienen unohduksen, mutta sekin korjaantuu kyllä itse hääjuhlassa. Eihän kukaan tiedä, että mitä infossa "piti" lukea. ;) (Paitsi ne muutamat vieraat, jotka seuraavat blogia). Tämä unohdus liittyi kohtaan, jossa kerromme näin: "Ruokailun yhteydessä tarjoillaan normaalit ruokajuomat. Ravintolan baarista saa lisää täytettä lasiinsa yleisimmillä maksuvälineillä. Juhlapaikallamme on A-oikeudet, joten omat taskumatit jääköön kotiin". Unohtunut asia liittyy niihin meidän drinkkilippuihin! Meidän siis piti mainita tuossa kohtaa, että tarjoamme vieraille muutamia drinkkilippuja, joita vastaan he saavat mietoja alkoholijuomia määrän x. Meinasin jo kirjoittaa lisäyksen tähän ja aloittaa infojen tulostuksen uudestaan, mutta onneksi järkevä mieheni taas toppuutteli. Mieheni oli aivan oikeassa, että jos joku kutsutuista jättää tulematta häihin sen takia, että kutsussa ei mainita ilmaisesta alkoholitarjoilusta, niin ehkä parempi jäädä kotiin. Jää sitten lippuja enemmän toisille. ;)

Drinkkiliput oli vielä kokonaan tekemättä, joten päätin heti korttitalkoiden jälkeen alotiella drinkkilippujen väsäilyn. Tosin siinä ei kova homma ollut koska netissä on vaikka mitä ihania sivustoja, jotka tarjoavat ilmaisia tulostettavia kuvia. Täältä löysin meidän drinkkilipulle pohjan, johon valitsin vain värit ja sopivan tekstin (teksti saattaa vielä muuttua). Tässä kuitenkin idea "lipuista" tai oikeastaan ympyröistä, joilla meidän häissä saa lunastaa itselleen mieluisan miedon alkoholijuoman.

Itselleni näistä tulee mieleen lasinaluset, joten melko sopiva drinkkilipuksi. :) Tuo vaaleampi harmaa näkyy tässä koneella jotenkin huonosti, mutta tulostettuna siinä on ihan selvä teksti "LISÄÄ TÄYTETTÄ LASIIN". Vielä mietin, että lisäisinkö ympyrään tekstin "Drinkkilippu"? Ajattelin, että liput olisivat jokaisen omalla paikalla valmiina, ja kaasot tai bestmän voisivat näistä sitten mainita häiden alussa.. Kuulostaako aivan pöljältä? Tuossa kuvassa on siksi kuusi noita ympyröitä, koska nuo tulostettuna on juuri yksi A4 paperi täynnä (säästetään paperia). ;)

Ihan mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että kuinka monen häissä hääpari tarjoaa ilmaista alkoholia? Meillä varmasti tarjottaisiin enemmänkin "ilmaisia", jos juhlapaikalle saisi tuoda omia juomia, mutta ravintolan hinnoilla ei siihen ole mahdollisuutta. Tosin nyt asiaa pidempään mietittynä olen ajatellut tämän olevan hyvä ratkaisu, nimittäin en toivo, että kukaan pelkän alkoholin takia tulee meidän häihin. Haluan, että ihmisillä on muut syyt tulla juhlimaan meidän tärkeää päivää.
Olen myös miettinyt, että kuinkakohan moni vieraista tajuaa edes ajatella, että kuinka paljon yhden henkilön ruoat ja juomat tulevat kustantamaan? Meillä budjettia rakennettiin ajatuksella 100€/hlö, joten mielestäni ihan kohtuudella tulemme tarjoamaan jokaiselle vieraalle ruokaa, juomaa, kakkua, karkkia jne..

Tekisi niin mieli vilauttaa kutsuja, mutta harmikseni ne ovat tuossa kangaskassisa odottelemassa keskiviikkoa. Seuraavana projektina pöytäkoristeiden testausta. :) (Se tosin saa odottaa seuraavia vapaapäiviä).

5 x 10 päivää!!!

Tänään kävin postissa tiedustelemassa, että mahtaakohan netin kautta tilaamani postimerkit ehtiä edes ensi viikoksi. Postissa eivät osaneet auttaa, koska näin pienille lähetyksille ei saa seurantatunnusta, ja jostain syystä viitenumerollakaan ei kirjettä pysty seurata. Nyt vain toivotaan, että viimeistään ensi viikon keskiviikkona olisi postimerkit laatikossa, koska nyt olemme asettaneet päivämääräksi 9.1.2014, kun meidän kutsut lähtevät matkaan. :) (Kuinka nopeasti teidän postimerkit on tulleet tuon netti systeemin kautta?). Kutsut saavuttavat vieraat 44 päivää ennen häitä, eli reilun kuusi viikkoa ennen häitä (onko riittävä aika?). Vähän harmittaa, että tuo postimerkki juttu tuli liian myöhään mieleen, koska kutsut oli tarkoitus pistää postiin jo tämän viikon aikana, mutta ehkä se muutama päivä ei nyt ihan hirveästi haittaa.. Toki tiedämme, että kutsuja jo kovasti odotellaan. ;) Vieraille jää 22 päivää aikaa vastata, että pääsevätkö tanssimaan meidän häitä. Toivottavasti postimerkit ehtivät, koska muuten joudun tyytymään niihin sormus merkkeihin. :( Kuinka nopeasti teidän merkit ovat tulleet postin verkkokaupan kautta?

Kirjekuoriin olemme raapustaneet tasapuolisesti avec kutsuja. Jännityksellä odotamme, että kuinka moni vieraistamme nyt sitten päätyy nappaamaan avecin mukaan. :) Laskimme tarkaan, että ei niitä "ylimääräisiä" kutsuttavia ihan hirveästi tule, vaikka jokainen avec kutsun saava ottaisikin jonkun mukaan (ihmeellinen jousto kävi tässä kohtaa, vaikka olinkin alkuun hieman epäileväinen näiden avec kutsujen kanssa). 

Vuosi vaihtui osittain töiden parissa ja osittain naapurin sohvalla glögiä juoden. :) Vuoden vaihtuessa tein oikeastaan ensimmäistä kertaa lupauksen. Päätin nimittäin, että vuosi 2014 ei tule sisältämään ainuttakaan nettitilausta (lukuunottamatta mahdolliset matkat vuoden aikana). Ihan vain sen takia tein tämän lupauksen, koska häitä suunniteltaessa ovat nettikaupat olleet todella suuressa käytössä (melkein hävettää myöntää, mutta olen joka kuukausi vuoden aikana ostanut jotain netin kautta). Tosin tähän kohtaan pieni puolustuspuhe. :) Olemme säästäneet pitkän pennin, koska nettikaupoissa hinnat ovat olleet tavis kauppoja matalampia ja netissä on ollut todella helppo verrata hintoja. ;) Mutta nyt tosissaan nettishoppailu loppu!

(Tässä kohtaa vielä pakko esitellä vuoden 2013 viimeiset shoppailut netistä, saapuivat tänään)

Miehelle ostin jo kesällä omat kenkätarrat, joten pitihän minunkin kenkiin saada tarrat, vaikka ne eivät todennäköisesti tule koko hääpäivänä näkymään. Miehen tarrathan vilahtavat ainakin polvistuessa. Confetteja, sekä timantteja, jotka tulevat olemaan pöydillä koristeina. Ja kolme laatikkoa pompomeja (nyt niitä on yhteensä 20kpl..) Koko setti tilattu yllättäen Juhlacenteriltä. :)

Ihan hirvittää, että aika kuluu näin nopeasti. Vielä pitää soittaa kaikille meidän häissä esiintyville ja työskenteleville tahoille. Onneksi sain varattua mökin meidän hääyötä varten, sekä muutamalle hyvissä ajoin ilmoittaneelle henkilölle. Tosin meidän mökissähän voi pitää hääyön sijaan häiden jatkot. :) Meillä nimittäin hääyötä riittää varmasti häämatkalla, joka starttaa vuorokausi häiden jälkeen! Ihan mahtavaa (häämatkasta lisää toisessa postauksessa). Matkakuume alkoi tuossa hetki sitten, kun satuin kuulemaan tämän biisin: